Käynnistimme seurannan kokeen päivittämisellä. Ohensimme kymmenen lysimetrin peittokerroksen hankesuunnitelman mukaisesti 30 cm:stä puoleen ja päällystimme mustan ulkopinnan valkoisella paalausmuovilla (kuva). Tippimittareiden asentaminen maanpinnan yläpuolella olevien lysimetrien ja vedenkeruuastioiden väliin vaati suunniteltua enemmän nikkarointia. Saimme kaikki muutokset valmiiksi heinäkuun toisella viikolla.
Elo- ja syyskuussa kävimme paikan päällä tarkistamassa tippimittareiden toimintaa, keräämässä suotovesinäytteet (liukoiset metallit, TOC, DOC, anionit, kiintoaines), mittaamassa suotovesien fysikaalisia ominaisuuksia (pH, Redox, sähkönjohtavuus, fDOM) sekä keräämässä jatkuvatoimisista loggereista seurantadatan (maan vesipitoisuus, sähkönjohtavuus ja happi).
Kuudesta lysimetristä saatiin suotovesinäytteet molemmilta näytteenottokerroilta ja kahdeksasta vain syyskuun näyte. Yhdestä lysimetristä (peittopaksuus 15 cm) ei ollut suotautunut keruuastiaan syyskuun näytteenottokertaan mennessä lainkaan vettä. Suurin määrä suotovettä (yli 16 litraa) on kesän aikana suotautunut lysimetristä, jonka peittokerros jätetiin ennalleen 30 cm:iin. Tämä lysimetri on kuvassa pöydällä B. Se on merkitty symbolilla BH3 R1, jossa purkupuusta valmistettua raekokoltaan alle 2 cm biohiiltä on sekoitettu peittokerroksen ylimpään kymmeneen senttimetriin.
GTK:n lysimetrejä (kuva) ei keinokastella, vaan suotautunut vesi on lumen sulamisvettä sekä sadevettä. Tippimittareiden täyttyminen ei rekisteröidy loggeriin, joten emme saa mitattua veden viipymää. Tippimittareiden asennus vaatiikin vielä säätämistä. Syksyn mittaan käymme manuaalisesti mittaamassa kertyneen veden määrää sekä laatua ja talvella analysoimme kertynyttä dataa.
We use cookies to improve your experience and to help us understand how you use our site. Please refer to our cookie notice and privacy statement for more information regarding cookies and other third-party tracking that may be enabled.
etunimi.sukunimi@luke.fi
etunimi.sukunimi@gtk.fi
© 2024 Uutiskirje 2/2024